Terveydestä

Oletteko huomanneet, että niinä aamuina tai päivinä kun mihinkään ei kolota tai mikään paikka ei kiristä, se jää aika usein huomaamatta? Niinpä. Miksei sitä osaa iloita kivuttomista ja terveistä hetkistä vaan aika usein vasta silloin kun johonkin koskee tai flunssa jyllää, terveyden oikeastaan vasta huomioi ja muistaa.

Itselläni on viimeiset pari vuotta ollut jatkuvasti kylmä. Siis sellainen kylmä, joka on koko kehossa kokonaisvaltaisesti ja jokapaikassa. Nukun esimerkiksi lämmin ja pehmeä Cashmere-neule päällä, tuplapeiton alla ja silti on kylmä. Tiedän, että on ihmisiä, jotka tuntevat kylmyyttä enemmän/ useammin ja heille paleleminen saattaa olla ihan normaalia, mutta minulla on aina ollut enemmänkin kuuma kuin kylmä ja uskon tuntevani oman kehoni suhteellisen hyvin, josta johtuen tiesin ettei kaikki ole ihan kohdallaan. En koskaan ole tarvinnut villasukkia tai pitkiksiä housujen alle vain lämmön vuoksi vaan jos olen niitä joskus käyttänyt, on syy ollut puhtaasti jokin muu kuten pehmeys tai muu vastaava. Minulla on siis ollut kylmä kokoajan ja kaikkialla kohta kaksi vuotta, poislukien reissut kohteisiin joissa lämpötila on jatkuvasti kolmenkympin paremmalla puolen.

"Self love is the greatest medicine"

Miksi sitten en aikaisemmin ole tehnyt asialle mitään? Ajattelin varmaankin ensin, että on ihan normaalia jos ihmisellä on kylmä. Kysyin vuosi sitten lääkäriltä, voisiko olla mahdollista, että syömäni lääkkeet, joita minulle kaksi vuotta sitten leikkauksen jälkihoitona määrättiin, aiheuttaisivat edellä mainitun kaltaisia oireita (sillä kylmyys alkoi sopivasti samoihin aikoihin), mutta kuulemma ei. Ei oltu koskaan kuultukaan moisesta. Noh, minähän uskoin ja ajattelin, että varmaankin on joku metallinen leikkausväline jäänyt sisuksiini leikkauksen yhteydessä ja hohkaa sieltä sitten kokonaisvaltaista kylmyyttä.

Muutama viikko takaperin hermostuin kylmyyteen ihan todella (vihaan kylmyyttä ylikaiken) ja päätin että nyt asialle on saatava selitys. Sattumalta nautiskelimme työkaverini kanssa iltapäiväkahvia samoihin aikoihin, kun hän kertoi sukulaismiehensä tapauksesta, joka epäilyttävästi kuulosti  hyvinkin tutulta ja omani kaltaiselta. Hihkuin onnesta ja ajattelin, että vihdoin joku muukin! Kyseisen henkilön lääkitystä oli näiden tuntemuksien seurauksena muutettu ja ta-daa! Kylmyys oli poissa! Soitin samalta istumalta lääkärilleni ja edelleenkin sain vastaukseksi epämääräistä mutinaa ja epäileviä kommentteja. Päätin kuitenkin vielä soittaa työterveyshoitajalleni (miksen edes tätä tajunnut aikaisemmin!) joka vastasi kysymykseeni näin: Tietenkin ne on ne lääkkeet! Olisin taatusti kapsahtanut hänen kaulaansa mikäli olisimme olleet vieretysten. Vihdoin, siis vihdoin, joku uskoo ja tietää eikä pidä minua ihan hulluna! En siis ollutkaan vain kuvitellut koko asiaa.

Päätimme yksissä tuumin (kyseessä on myös alaan erikoistunut erikois-sairaanhoitaja) että puolitamme lääkeannoksen ja katsomme mikä on seuraus. Noh, eipä kuulkaa ole kylmyys enää vaivannut! Jihuu! Voiko olla parempaa olotilaa kuin
N O R M A A L I ! Ei kyllä tunnu täällä pienet lihasjumit enää lainkaan niin pahalta :) Nyt on siis lääkitys kohdallaan ja muumitkin suunnilleen laaksossa :) Elämänlaatukin on kylmyyden katoamisen myötä parantunut  roimasti.

Tarkoitukseni oli tämän kirjoituksen myötä muistuttaa, että pidetään huolta itsestämme ja kuunnellaan kehojamme! Myös niinä päivinä kun mihinkään ei satu ja kaikki on hyvin ♥

Ihanaa, että kohta kun kevät koittaa, voin taas heittää sukat nurkkaan ja tepsutella paljain varpain ilman, että jatkuvasti on kylmä!

Terveyttä Torstaihin Ystäväiset!