lauantai 30. syyskuuta 2017

Viikkokatsaus vko 39

Ihanaista lauantaita ystävät! Kuten jo facebookin puolella eilen kirjoittelinkin, on tässä ollut hieman hmm.. sanoisinko aikahaasteita ja siitä syystä viikkokatsauskin ehti blogiin vasta näin lauantaina. Viikko on ollut niin kiireinen ettei kotona ole juuri ehtinyt muuta kuin käydä nukkumassa. Jotenkin kaikki ohjelma ja tekeminen on keskittynyt taas samoille päiville/ viikoille niin että tässä on saanut mennä ikäänkuin tukka putkella. Mutta hei, tässä se nyt on vihdoin; viikkokatsaus olkaa hyvät!
Kuluneella viikolla..

Ihailtiin luontoa ja kuutamoa..
Koska kulunut viikko on ollut vähän sitä sun tätä, on viikon voimavara ollut koko perheen yhteiset iltapäivä- ja iltalenkit. Silloin kun ohjelmaa on ihan jokaiselle päivälle vähintäänkin riittävästi, ovat nämä lenkit koirakaverusten ja perheen kesken olleet sitä tämän viikon laatuaikaa. Edes se pieni yhteinen aika ja jutustelu päivän tapahtumista on saanut mielen paremmaksi ja tyhmät asiat pois mielestä. Viikolle sattui useampikin upea kuun valaisema ilta joten oikeasti tässä on päästy nauttimaan myös varsin romanttisista kuutamokävelyistä :) Samalla mietittiin, miten päin kuu mahtaa köllötellä Singaporessa ja Vietnamissa. Pianhan se nähdään! Loma tule jo..

Syksyn värit ♥

Helmeiltiin Helmilinnassa..
Torstaina oli tällä perheellä vihdoin suuntana Helmilinna ja ohjelmassa oli kauan suunnitteilla ollut (mutta aikataulullisista syistä useammankin kerran siirtynyt) R-perheen helmeily-ilta. Suuntasimme työpäivän jälkeen Linnanneidon hoteisiin ja tutustuimme helmeilyn saloihin. Jokaisen tehtävänä oli aluksi päättää, mitä haluaa tehdä (vaihtoehtoja on aina korvakoruista avaimenperiin ja kaulanauhoihin, you just name it!) ja kun tämä vaikea ja erittäin tärkeä päätös oli saatu tehtyä, olikin aika ruveta hommiin! Voi miten kivaa onkaan seurata sekä oman että muiden töiden etenemistä ja lopulta ihailla valmiita aikaansaannoksia. Oma tekeleeni valmistui reilussa parissa tunnissa ja sinisen värinsä vuoksi avainkaulanauhani sopi Suomen juhlavuoden kunniaksi tähän hetkeen kuin nenä päähän :) Mikäli innostuit kokeilemaan helmeilyä tai sinulta puuttuu vaikkapa avainkaulanauha työavaimista tai kulkukortista, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Helmilinnan facebook-sivuilta löytyy paljon kuvia ja esimerkkejä vaihtoehdoista!

Itsenäisen Suomen kunniaksi valmistui
sininen kaulanauha työavaimiin ♥


Pisteltiin neuloilla...
Tällä viikolla olen ehtinyt leikkiä myös neulatyynyä. Keskiviikkona kokeilin ensimmäisen kerran koskaan akupunktiota! Kyllä, minä joka en ihan hirveästi niin sanotusti välitä neuloista mutta uskaltauduin kuitenkin pienen suostuttelun jälkeen kokeilemaan. Silmät pidin tietenkin visusti kiinni eikä kokemus ollut lainkaan niin paha kuin olin etukäteen ajatellut. Yhteensä seitsemän neulaa sojotti ympäri kehoa ja uskon, että stressitasoni laski hoidon avulla tarkoituksen mukaisesti ainakin hieman. Kun tästä rituaalista sitten olin toennut olikin aika suunnata influenssarokotukseen ja taas me kohtasimme, neulat ja minä. No, nyt täytyy kyllä tunnustaa, etten oikeasti edes huomannut kun koko rokotus laitettiin! Syynä saattoi kyllä olla samanaikaisesti käynnissä ollut keskustelu tulevista matkakohteista ja se etten kertomuksiltani ehtinyt edes huomata neulan lähestymistä :)

Kiipeilin ja pelkuroin..
Kuten ehkä joskus aikaisemminkin olen kertonut, olen tosi raukkis mitä tulee korkeisiin paikkoihin ja pimeään. Viime viikonloppuna päätimme pelostani huolimatta suunnata Talman kiipeilypuistoon ja vaikka kuinka yritin ajatella poisitiivisesti eihän se nyt kyllä mitään varsinaista herkkua itselleni ollut.. Ensimmäisen radan suoritin ihan kohtuullisesti (mitä nyt vähän jo se pari senttiä maanpinnan yläpuolella kulkeva ratakin vähän hirvitti) mutta toiselta radalta jouduin jo kääntymään takaisin, heh.. Oikeasti ei kyllä naurattanut yhtään ja kirosin mielessäni omaa tyhmyyttäni että olinkin taas laittanut itseni tällaiseen vaikka tiedän, ettei tämä ole yhtään minun juttuni. Siinä sitten selvittelin köysiä ja  käännyin takaisin. Loppuajan keskityinkin sitten arvioimaan muiden suorituksia (siellä oli muuten muitakin pelkureita, sellaisia jotka eivät edes uskaltautuneet mennä ykkösradalle, hah!) ja ihmettelemään miten tuollaiset pienet kymmenvuotiaat voivatkaan olla niin rohkeita että menevät useiden metrien korkeudessa pelkkien köysien varassa ja suorittavat vieläpä erinäisiä tehtäviä samalla, huh! No tulipahan kokeiltua ja kivaahan tämä on, jos siis tykkää korkeista paikoista..

"Rentoutumassa"  Talman Active parkissa..

Odotettiin lomaa..
No sehän tässä on mielessä ja ajatuksissa ihan joka hetki. Mieheni on herättänyt minut aamuisin kertomalla kuinka monta aamua lomaan on. Jokaisena aamuna se on aina askeleen verran lähempänä mutta täytyy kyllä sanoa, että kesä ilman (kunnon) yhteistä lomaa on ihan sieltä jostain! Huomaan, että jokainen meistä alkaa olla niin väsynyt arkeen ja touhuun että ihan todella meillä lasketaan aamuja loman alkuun. Onneksi niitä aamuja ei enää ole kovin montaa jäljellä. Täytyykin yrittää keksiä jäljellä oleville päiville jotakin edellä mainitun kaltaista pientä kivaa (ehkei kuitenkaan kiipeilyä..) tekemistä niin menee arkikin mieluisammin :)


Kouluttauduin..
Perjantaina suuntasin kouluttautumaan ja nautin aamupalaksi Hotelli-aamiaista, parhautta! Mistä se muuten johtuukin, että ihan ne perinteisetkin aamupala-jutskat maistuu hotellissa erilaiselta ja aina niin hyvältä?! No sen lisäksi, että elelin aamupala-herroiksi ja ajattelin ettei tästä voi arkiaamu enää paremmaksi muuttua niin kylläpä muuten vaan voi, sillä harppoessani koulutuskerrokseen törmäsin hotellissa yöpyneeseen Lauri Tähkään ja ajattelin, että voi pojat, näissä koulutuksissa pitäisi käydä ehdottomasti useammin :) Perjantai alkoi täällä siis oikein komeissa merkeissä :)

Kouluttautumassa ♥

Ihanaa viikonloppua ystäväiset! 




lauantai 23. syyskuuta 2017

Back to the roots..

No ehkä ei ihan takaisin juurille mutta aika alkuun kuitenkin.. Jotenkin sitä on tässä viime vuosien saatossa oppinut varautumaan oikeastaan vähän kaikkeen tai ainakin siihen, ettei kaikki aina menekään niin kuin on ajatellut. On oppinut ennakoimaan ja varautumaan ja siten pyrkinyt jo etukäteen turvaamaan sen mikä mahdollista on. Tänä aamuna herätessäni en päässyt aamu-uutisissa ensimmäistä otsikkoa pidemmälle kun totesin miehelleni, että uusiksi meni. Uutisen mukaan Balilla pelätään tulivuoren purkautuvan hetkenä minä hyvänsä ja tästä se asia sitten todellisuudessa valkeni. Mietintään meni, voiko Indonesiaan nyt matkustaa ja jokseenkin yhteen ääneen totesimme että ei voi. Purkautuu tulivuori nyt tai kuukauden päästä, on matkakohdetta ehkä turvallisuus- ja mukavuussyistä harkittava uudestaan. Tiedän, ettei äitini ehkä antaisi koskaan anteeksi jos veisin sinne nyt sekä itseni että perheeni.

Sadasosa sekunnissa tajusin myös, että onneksi olin kerrankin vetkutelut ja jahkaillut lomasuunnitelmien kanssa! Rahallista tappiota ei Balin reissun peruuntumisesta koidu sillä vaikka unelmien Villa täytyykin nyt unohtaa, varasin sen hieman halvinta hintaa suuremmalla summalla eikä näin ollen peruutuksesta tarvitse maksaa ylimääräistä. Lentoja en hitauksissani vielä edes ehtinyt ottaa joten hätä ei ole tämän näköinen. Mutta harmittaahan se! Harmittaa se, että suunnitelmat menee taas uusiksi ja on aloitettava alusta, phuuh..

Jotenkin meillä on kyllä lähestulkoon kaikkia reissuja varjostanut "jokin juttu"; on ollut milloin tuhkapilveä, lumimyrskyä tai lentolakkoa siellä sun täällä ja useamman kerran on ihan matkapäivän aamuun asti jännitetty päästäänkö reissuun lainkaan. Aina on päästy, vaikka lentoja ehkä on siirretty tai alkuperäisiä peruutettu kokonaan mutta lähdetty on kuitenkin. Niin lähdetään nytkin, kohde vaan vaihtuu.

Tässäpä taas muistutuksena että vaikka kaikkeen ei aina voi itse varautua tai vaikuttaa niin vakuutukset kannattaa olla kunnossa eikä välttämättä sitä ihan halvinta vaihtoehtoa kannata (ainakaan ilman harkintaa) ottaa. Viikonlopun suunnitelmissa on siis jälleen karttapallon pyöritystä ja uusien matkasuunnitelmien tekoa! Toivotaan, että Balilla kaikki menee hyvin eikä mahdollinen tulivuorenpurkaus aiheuta valtavia tuhoja, sillä Indonesiaan suunnataan sitten joku toinen kerta :) 

Lempeää Lauantaita kamut & pitäkäähän huolta toisistanne!

Palmupuut odottaa meitä siellä jossain ♥


perjantai 22. syyskuuta 2017

Viikkokatsaus vko 38

Huomenta perjantaihin ystäväiset rakkaat! Näyttää viikot menevän niin hurjaa tahtia, että jatkuvasti tuntuu olevan perjantai! Kuluneella viikolla on juostu taas sinne ja tänne enkä ole blogin pariin ehtinyt edes vilkaista. Toivottavasti tähän tulee muutos pikimiten ja aikaa kirjoittelulle jää taas pian enemmän. Syksy tuli tänä vuonna oikein kertarysäyksellä; ei juurikaan ole ollut tietoa tai tuntua lempeistä syys-illoista tai lämpimistä syyspäiväistä. Ehei vaan kerralla kohti sateita ja harmautta, argh! Tuntuu jotenkin, että viime syyskuusta tähän päivään on vallinnut täysin samanlainen keli, tasaista ja harmaata. Tätäkö se ilmastonmuutos sitten aiheuttaa? Minusta on tosi sääli jos vuodenajat lakkaavat olemasta ja vaikken talvesta niin erityisesti välitäkään on se nyt vähän mälsää jos koko vuosi on samaa harmautta ja lämpö tasaisesti sitä plus kymppiä. Toivotaan ettei näin olisi! Kunnon talvi & lämmin kesä kunniaan!
Kuluneella viikolla..

Makustelin etukäteen..
.. Glögiä. En siis maistellut mutta makustelin mielessäni tällä viikolla julkaistun Vuosikerta-Blossan makumaailmaa, joka tulee mangon, juustokuminan ja chilin myötä Intiasta. Myös itse pullo on saanut inspiraationsa perinteisestä intialaisesta käsityöläisperinteestä eli kylttimaalauksesta. Tykkään siitä, että joka vuosi sekä maku että pullo on jollakin tapaa ajan hermoilla ja niin minusta on tänäkin vuonna. Mielenkiinnolla taas odotan, että nämä tulevat myyntiin. Meillä kotona vuoden ensimmäisen Blossan maistelu antaa luvan alkaa odottaa joulua :) Siihen onneksi menee vielä hetki mutta ehkäpä sitten heti loman jälkeen!

Blossa 2017
(kuva lainattu täältä)

Pyörittelin karttapalloa..
.. Ja vihdoin alkaa matkasuunnitelmatkin hahmottumaan, jihuu! Olen jo monena vuonna harmitellut sitä, ettei ole tullut lähdettyä reissuun marraskuussa (joka muuten on muutenkin inhokki-kuukauteni!) mutta nyt vihdoin tänä vuonna onneksi on toisin! Suuntana on aluksi Singapore, jossa on tarkoitus hengailla ensimmäiset lomapäivät. Kaupunkilomailun jälkeen on aika vaihtaa maisemaa sekä maata ja suunnata Indonesiaan Balille. Kuta-beach tai Gili-saaret eivät jotenkin meitä vakuuttaneet ja niinpä varasimme oman Villan Sanurista, josta tarkoitus on tehdä retkiä niin Ubudiin kuin lähisaarillekin. Tarkoitus on mitä suurimmassa määrin viettää aikaa rauhassa ja rentoutua mutta aikaisempien reissujen oppina voin jo etukäteen kertoa, että parin lekottelupäivän jälkeen alkaa itsekullakin jo menojalkaa vipattamaan..

Karttapalloa on tullut pyöriteltyä :)

Luovuin kesästä..
.. Ja siirryin syksy-modeen. Kotona kaivoin esiin tummemmat sävyt niin pyyhkeissä, tyynyissä kuin lakanoissakin. Sänkyyn petasin pitkän tauon jälkeen viininpunaiset pellavalakanat ja se jos mikä on varma sykyn merkki! Kesäisin ei tule käytettyä juurikaan muita kuin valkoisia petivaatteita ja on hieman hassua että sitä jotenkin mieltää tummat värit syksyyn ja talveen kun taas vastaavasti vaaleat sävyt viehättävät keväisin ja kesäisin enemmän eikä mielenkään tulisi pedata sänkyyn tummia lakanaoita, hah hah! Voi miten olikaan kiva käpertyä peittojen alle ja nauttia kynttilän valosta samalla kun sade ropisi ikkunaan :)


Syksyn värit valloitti viikonloppuna
myös makuuhuoneen :)

Menin virran mukana..
.. Ja suuntasin maanantai-aamuna Lidliin. Esmara by Heidi Klum- mallistosta on kohkattu nyt jo kuukausitolkulla ja asialta ei ole juurikaan voinut välttyä kuulemasta. Minusta idea ja ajatus on mainio ja vaikkei itseäni nyt niin kovasti ihmetyttänytkään se, että Lidlissä myydään vaatteita ja vieläpä ihan käyttökelpoisia sellaisia niin se kyllä ihmetytti, että ihmiset todella jonottiva kauppaan ennen ovien aukeamista. Hulluus päääsi valloilleen samaan tapaan kuin Stockmannin Hullujen päivillä konsanaan kun kello viimein löi kahdeksan (meillä täällä maaseudulla kauppa aukeaa vasta kahdeksalta.) ja kaupan ovet aukesivat. Itseäni kiinnosti ainoastaan kirkkaan sininen mekko ja tyytyväisenä hykertelin kassajonossa mekko kainalossa kun poikkeuksetta kaikki muut asiakkaat rahtasivat kassahihnalle röykkiöittäin tavaraa. Ihmettelin siinä itsekseni, että meinaako joku todella tarvita esimerkiksi seitsemät (!) nilkkurit ja kuusi (!) hupparia?! No, ehkäpä monilla oli ystävienkin ostoslista mukana, näin ainakin joku kassalla tuumasi. Mutta se mekko, sehän hipoi täydellisyyttä! Väri oli juuri se, mitä ajattelinkin ja malli varsin mainio. Helma oli ehkä hitusen liian lyhyt makuuni mutta housujen kanssa menee oikein hyvin työpaikalla ja vapaa-ajalla sitten vaikka ilmankin. Oikein mainiosti hoidettu Heidi :)

Mekko  ♥
(Esmara by Heidi Klum)


Leppoisaa Perjantaita!

perjantai 15. syyskuuta 2017

Viikkokatsaus vko 37

Perjantai huomenta ystäväiset! Viikko se taas hujahti ja vaikka keskiviikkona tuntui siltä, että onko tosiaan vasta keskiviikko niin äkkiäpä se perjantai taas lopulta tuli :) Viikko on pitänyt sisällään lukemattomia aivan liian lyhyitä yöunia (koska kirja jota ei meinaa malttaa laskea käsistä), pitkiä metsälenkkejä syksyn väreihin muuttuvissa metsissä sekä ainakin yhden kukan mullanvaihdon. Siksi sanalla ainakin, että varmasti olisi hyvä vaihtaa kaikkien muidenkin kukkien multa jotta saisivat kukkaset uutta virtaa mutta ehkä sitä sitten luvassa lisää viikonloppuna. Kuluneella viikolla..

Siirryin syksyyn..
.. Eli kaivoin esiin kaulaliinat sekä huivit ja vaihdoin kynsilakan sävyn burgundin punaiseen ja huulipunan astetta tummempaan. Sukkia tai nilkkureita sen sijaan en vielä hetkeen ajatellut jalkaani laittaa. Mutta kyllä se kuulkaa uskottava on, että vaikka tällä viikolla saimmekin nauttia parina päivänä lähes t-paitakeleistä, niin syksy se vaan väistämättä on täällä nyt. Kesätauolta palaavat tv-sarjat on myös varsin hyvä merkki siitä, että on lupa käpertyä sohvan nurkkaan ja sytyttää kynttilät eli siis hyggeillä. Suomen kielessä ei muuten taida ollakaan sopivaa vastinetta Tanskalais-Norjalaiselle hygge- sanalle, kotoilu on mielestäni kamala  ja vähän teennäinen sana eikä se kyllä sanavarastooni kuulukaan. Mennään siis Hyggellä :) 

Syksyiset kosmetiikatkin tuli kaivettua esiin :)


Nukuin vähän & huonosti..
.. Koska kuten jo edellä mainitsin, on taas iltaisin tullut luettua enkä ole meinannut millään malttaa laskea kirjaa käsistäni käydäkseni nukkumaan. Oikeammin olen joutunut ihan tosissaan pakottamaan itseni siihen, että todella lopetan lukemisen sillä muuten tekisin sitä koko yön. Kuinka monelle on tuttu ajatus se, että itsekseen päättää lukea ihan vaan yhden sivun tai ihan vaan yhden luvun? Ja lopulta niitä yksiä onkin sitten aika monta.. Huonosti taas nukuin siksi, että keskiviikkoisella hieronta-sessiolla löysi hierojani kehostani sellaisen paikan kuin lonkankoukistajat. Kerroin, että olen kärsinyt hieman alaselän kipeytymisestä, joka heijastaa kipua jalkoihin. VIRHE! Kun näitä koukistajia sitten hierottiin, tunsin lähes pyörtyväni ja kaduin kipujeni kertomista verisesti! No, keskiviikon jälkeen en sitten olekaan nukkunut lainkaan kummallakaan kyljellä koska lonkankoukistajat. Sanoin hierojalleni, että seuraavalla kerralla (jos sellaista nyt koskaan enää tulee!) vaadin vähintäänkin alavartalon puuduksen tai nukutuksen tähän operaatioon, huh!

Näin Mikki Hiiren..
.. Tai ainakin Mikin korvat, sillä perheeseemme kuuluu yksi hirmuisen suuri Mikki-fani joka teki omien sanojensa mukaan elämänsä löydön eilisellä kauppareissulla. Kyseessä on lippis, johon on laitettu ikäänkuin korviksi mustat karvapallot, apuaaaaa.. No, onhan tämä söpö mutta hei c'mon! Juurihan tämä samainen kymmenvuotias oli sitä mieltä, että minä en voi ostaa hattua, jossa on sekä lippa että tupsu mutta hän sitten voi ostaa tämän? Hah hah! Tiedänpähän mitä itse ostan tulevan viikonlopun kauppareissulla :)

Mikki Hiiri :)


Fanitin Sonja Ek'in seikkailuita..
.. Eli katsoin Gåsmamman- sarjan toisen tuotantokauden putkeen ja kerralla. Harvoin jaksan (ikään kuin tämä useinkaan olisi mahdollista..) katsoa kertaistumalta mitään mutta koska viime lauantaina reippailimme tyttäreni kanssa kaatosateessa telinevoimistelutunnille ja kastuimme läpimäräksi (ja olin satavarma sairastuvani vähintäänkin vuosisadan syysflunssaan), niin päätin ansainneeni sohvan, viltin ja kupposen kuumaa jonkin tv-sarjan parissa. Katsoin ensimmäisen kauden viime keväänä telkkarista ja nyt kun huomasin, että koko toinen kausi oli tullut C-moren listoille, päätin antaa sarjalle vielä mahdollisuuden ja onneksi annoin! Ensimmäinen kausi ei mielestäni ollut mitenkään erikoinen (tai sitten jakso per viikko ei koukuta tarpeeksi) mutta voi vitsit miten toinen kausi veikään mennessään! Tykkään Alexandra Rapaportista näyttelijänä hurjasti ja Sonja Ekin rento ja vähän hyggemäinen (eli juuri sopivan rento = lagom) pukeutumistyyli viehättää kovasti! Lagom on toinen lainasana jota tulee arjessa käytettyä oikeanlaisen vastineen puuttuessa suomen kielen sanavarastosta :)

Nautin metsästä & luonnosta..
.. Metsälenkit on sekä karvaisten kavereiden että -ei niin karvaisten kavereiden- mieleen! Tykkään penikka-vaivojeni vuoksi juoksennella ennemmin metsissä tai pururadoilla kuin asfalttiteillä. Harmi vaan, että syksyn ja sysipimeyden myötä pelkuri joutuu vaihtamaan metsälenkit isojen teiden lenkkeihin koska mammari ei uskalla pimeässä metsässä kulkea, yhyy! Eipä siellä metsässä kyllä pimeällä mitään näkisikään mutta surku se silti on. Onneksi viikonloppu- aamuisin on mahdollisuus nauttia metsästä aamuisin!

Metsän syysväritystä :)


Pirtsakkaa Perjantaita toverit!







keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Maailma on mun (ja sun)

Huomenta ihanat! Viime keväänä sain vuosien, vuosien jälkeen viestin yläaste-aikaiselta ystävältäni ja siitä asti olemme viesteilleet viikottain, joskus jopa ihan päivittäin. Kuulumisia ja vinkkejä on vaihdettu niin arkielämän kommelluksista kuin ostoksista ja vaikka emme ole tosiaan toisiamme nähneet vuosikymmeniinkausiin, tuntuu kuin hän olisi ihan siinä vieressä.

Eilen jutustelimme matkailusta ja ihmisistä, joita on tullut ympäri maailmaa tavattua. Sanoinkin, että jos pitäisi sanoa jokin asia, josta en matkailussa pidä, niin se olisi kyllä pelko ja tunne siitä, etten välttämättä tapaa heitä enää koskaan. Ihana kamapaaja perheineen Turkissa, puhelimen pelastajani Kreikan saarella tai pieni Hollantilainen viinibaarin pitäjä San Marinossa, puhumattakaan Kauniista Italiattaresta Roomassa. He ovat kaikki ansainneet paikkansa sekä sydämessäni että mielessäni ♥

Missä tapaamme seuraavaksi?

Minulla on taipumus kiintyä ihmisiin (no, vähän paikkoihinkin) ja kun tunne saa otteen, se vetää mielen surkeaksi, välillä jo ennen eron hetkeäkin. Mutta onneksi välillä käy niinkin, että vaikka tapaisi toisella puolen maailmaa, sitä tapaa myös uudestaan! Näin kävi ystävälleni joka vietti aikoinaan useamman viikon Englantilaisessa kaupungissa eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa ja he tapaavat säännöllisesti edelleenkin. Treffit sovitaan maahan ja kaupunkiin, johon kaikki pääsevät ja juttua jatketaan siitä, mihin se edellisellä kerralla jäi. Tänä päivänä vain maailma on rajana ja kekseliäisyys tai viitseliäisyys antaa kyllä mahdollisuuden tavata jos ikävä kasvaa liian suureksi.

Se vilpitön ilo, joka Turkkilaisen kampaajani kasvoilta paistoi tavatessamme parin vuoden tauon jälkeen oli sanoinkuvaamaton  Sitä en unohda koskaan! Mitähän mahtaa kuulua Egyptiläiselle tarjoilijalle, joka jakoi elämäntarinansa kahvikupposen ääressä Niilin rannalla eräänä aurinkoisena päivänä? Saapa nähdä, törmäämmekö vielä joskus jossakin maailman kolkassa. Onneksi maailma on mun ja sun!

Valoa Keskiviikkoon murut!

perjantai 8. syyskuuta 2017

Viikkokatsaus vko 36

Heipparallaa ja ihanaa perjantaita kaverit! Täällä ollaan noustu ylös perinteisesti kukonlaulun aikaan ja kylläpä on muuten jo aamuisin pimeää! Ihan hetki sitten sain työmatkalla nauttia auringon noususta mutta nyt ei auton ikkunasta näy juuri muuta kuin kaiken kattava pimeys. Tätä se sitten taas on seuraavat kuukaudet, huoh! Mutta eipä anneta sen masentaa, sekin voi olla vain asenne-kysymys jos niin haluaa ajatella :) Kulunut viiiko oli kiireinen, kuinkas muuten, mutta samalla myös hyvin antoisa ja tapahtumarikas joten mennäänpä sitten suoraan viikon parhaisiin hetkiin; Kuluneella viikolla..

Sattuipa sopivasti..
Kerrankin, siis oikeasti kerrankin, osui ajoitus kohdalleen; postilaatikosta kolahti torstain iloksi uusin Mondo-lehti ja jo kansi sai hihkumaan ja ottamaan pari tanssiaskelta :) Aasia-numero ei olisi voinut paljon parempaan aikaan ilmestyä ja pakkohan se oli heti hypätä sohvan nurkkaan lehti kainalossa ja lukea se kannesta kanteen! Useampi sivu on nyt korvamerkitty ja odottaa tänään koittavaa viikonlopun kestävää vapautta, jolloin taas laitetaan  matkan-suunnittelu-toimisto tulille. Onneksi on perjantai!

Lempparilehti kolahti
postiluukusta kreivin aikaan!

Kauhistelin olohuoneen muutosta..
Edellisessä postauksessa täällä kerrottu lausahdus "vähemmän välkkää, enemmän voikkaa" on nyt konkretisoitunut ihan jokapäiväiseen arkielämäämme. Tyttäreni telinevoimistelu-harrastuksen myötä olohuoneemme näyttää arki-iltaisin enemmänkin jumppasalilta kuin leppoisalta oleskelutilalta ja siinä kuulkaa saa niin televisio, piano kuin valaisimetkin olla varuillaan kun kärrynpyöriä ja voltteja tekevä kymmenvuotias pistelee menemään. Voisikohan jostakin vuokrata oikean jumppasalin arki-illoiksi, miettii eräs äiti joka ei niin kovin innostu näistä treeneistä.. 


Tilasin lentoliput..
Vihdoin ja viimein on jotain saatu aikaiseksi päätettyä lokakuussa koittavaa lomaa ajatellen. Olen kuluneella viikolla käyttänyt enemmän aikaa lentojen ja kohteiden tutkimiseen kuin ikinä koskaan osasin kuvitella. Sitä aina ajattelee, että olisipa mahdollisuus lähteä mihin vaan mutta voin sanoa ettei se välttämättä tee asiaa helpoksi. Se, että tietyt speksit on rajana (matka-aika & ajankohta) ehkä helpottaa asiaa mutta voi pojat, maapallolla on aika paljon paikkoja, joista aika suureen osaan voisin lähteä vaikka tältä istumalta. Nooh, tällä hetkellä sähköpostissa odottaa lentoliput Singaporeen ja kaikki muu onkin sitten vielä avoimena. Ajatuksena on pyöriä ja tutkia tuota mini-valtiota parin-kolmen päivän verran ja suunnata sitten johonkin, jossa olisi tarjolla ainakin palmuja ja rantaa. Kaikki jatkosuunnitelmat on vielä auki mutta suunnittelutoimisto R & R käy kuumana. Mielessä ja ajatuksessa pisimpää kortta näyttää parhaillaan vievän Malesia (Kuala Lumpur, Langkawi, Borneo) mutta kuten sanottua, kaikki on vielä auki. Alun alkaen oli suunnitelmissa suunnata Vietnamiin koko lomaksi mutta näin se suunnitelma (ja lentolippujen hinnat) muuttuvat. Phu Quocin rantoja ei toki ole kokonaan vielä haudattu mutta vahvasti nyt kuitenkin näyttää siltä, että Vietnam jää odottamaan parempaa ajankohtaa. Jos sinulla on ideoita tai vinkkejä, mihin Singaporesta kannattaa suunnata niin vinkkejä otetaan lämmöllä vastaan!

Singapore, here we come!

Investoin itseeni..
Ja ostin lukulaitteen. Tämähän kuulostaa ihan joltain vanhemman väen apuvälineeltä mutta tarkoitan siis e-kirjojen lukemiseen tarkoitettua laitetta :) Aikaisemmin olen lukuhommat hoitanut tabletilla mutta koska oma tablettini alkaa olla jo aika vanha eikä jaksa oikein pyörittää nykyisiä e-kirjakauppoja päätin, että nyt satsaan itseeni. Niinpä olen nyt kuluneella viikolla opetellut laitteen käyttöä, siirtänyt kaikki kirjani uuden laitteen kirjahyllyyn ja nauttinut useammastakin lukutuokiosta. Täytyy nyt sitten myös samalla myöntää, että pikkuhiljaa alan enemmän ja enemmän siirtymään paperisista kirjoista sähköisiin versioihin mutta olen edelleenkin sitä mieltä, ettei aitoa, kovakantista kirjaa kyllä voita yksikään sähköinen kirja mutoin kuin ehkä matkalaukun painoa mietittäessä..


Uusi lukulaite
 e-kirjojen lukemiseen!

Vietin tehotunnin..
Stockmannin tunnin ilmainen pysäköinti on kyllä mitä mainioin tapa olla tehokas! Edellisenä sunnuntaina tämä malttamaton Martta suuntasi hakemaan jo edellä mainittua lukulaitetta Helsingin keskustasta ja taas tuli todettua, että tuntihan riittää! Tunnissa ehdin hyvin piipahtaa Elisan myymälässä  ja hoitaa pari muutakin keskusta-asiaa ennen parkkiajan päättymistä. Ehdin myös vaihtaa pikaiset hissi-kuulumiset entisen työtoverini kanssa kun sattumalta kerran samaan hissiin satuimme :) Olemme useasti käyttäneet tätä tehotuntia silloin, kun on tarve hoitaa vain muutamia pikaisia asioita (kuten noutaa kahvikapseleita Nespressolta) eikä niinkään hengailla kaupungilla. 

Menetin sydämeni..
Hyvin harvoin tulee allekirjoittaneen ostettua kaupasta oikeastaan mitään makeaa mutta eilen mieheni osti pikaisella kauppareissulla pussillisen tuoreita lakuja ja tällä kertaa olin minäkin myyty! Miten voikaan tuoreet lakut maistua niin  hyvältä että kielikin meinaa mennä mukana :) Pussi oli hetkessä tyhjä ja kaihoisia katseita kyllä luotiin pussin suuntaan useammaltakin suunnalta, sillä tokihan nyt koirakaveruksetkin saivat pienet maistiaiset näistä mustista herkuista. Näytti maistuvan myös kaveruksille :)

Leppoisaa Perjantaita ystävät!

maanantai 4. syyskuuta 2017

20 x Jatka lausetta..

En ymmärrä... Miten joku voi pitää maanantai päivistä! Tiedän, että monet ajattelevat maanantain olevan aina uusi alku jne.. mutta omiin suosikkeihini maanantai ei kyllä koskaan ole kuulunut. Että hyvää alkanutta viikkoa vaan :)
Seuraavaksi ajattelin… Keittää kahvia!
Viimeaikoina… Olen haaveillut lämmöstä ja lomasta. Lomahaaveilu alkaa olla niin kokonaisvaltainen tunne, että  alan oikeasti uskoa jo itsekin siihen, että olen loman tarpeessa..
En osaa päättää… Mikä minusta tulee aikuisena. Onneksi aikuisuus ei katso ikää, heh..
Puolukat ♥

Muistan ikuisesti… Tyttäreni syntymän. Se, kuinka kaikki muuttuu yhdessä yössä, ei voisi enempää lapsen syntymässä pitää paikkaansa. Oman hääpäiväni muistan myös ikuisesti. Rakkaus 
Päivän paras juttu… Oli mieheni heittämä lausahdus tyttärellemme kun puhe oli eräänä iltana aktiivisuudesta koulussa. Mies kehotti häntä olemaan aktiivinen jumppatunneilla vaikkei kaikki tekeminen olisikaan sitä lemppari-hommaa  ja sanomaan opettajalleen, että hän on koko viikon odottanut kyseisiä jumppatunteja  ja että oikeastaan pitäisi olla vähemmän välkkää, enemmän voikkaa! Mieheni uhkasi teettää tyttärellemme t-paidan kyseisellä tekstillä varustettuna..
Noloa myöntää, mutta… olen salaa haaveillut jo punaisesta väristä sisustuksessa eli ilmeisesti joulukin alkaa siis olla kohta jo mielessä..
Viikko sitten… Mietin, miten tulevan viikon aikataulut saadaan hoidettua niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. Tänään mietin taas ihan samaa!
Kaikista pahinta on… Pelko ja tietämättömyys.
Perhonen ♥

Salainen taitoni on… No en siitä salaisesta tiedä mutta olen tosi nopea lukemaan.
Jos saisin yhden toiveen se olisi… Terveyttä toivon sekä läheisilleni että itselleni.
Minulla on pakkomielle… Laittaa pyykit kuivumaan aina tietyllä tapaa. Mielelläni siis laitankin pyykit itse kuivumaan vaikkakaan se ei ole lempihommaani. Sukat kuuluu laittaa kuivumaan vierekkäin, ei sikin sokin sinne tänne :)
Söin tänään…  Hapankorppuja avokaadolla ja ripauksella pippuria. Niin hyvää!Tosin hapankorppuihin tulee himo, enkä koskaan voi syödä vain yhtä hapankorppuleipää..
Ärsyttävintä on… Odottaminen. Oli sitten kyseessä jonkun henkilön odottamisesta tai jonkun tapahtuman odottamisesta, se on aina yhtä ärsyttävää! 
Minusta on söpöä.. Katsella koirakaverusten yhteistä tekemistä ja touhuamista. Nämä kaksi ovat kyllä alusta alkaen olleet niin ystäviä keskenään etten voisi olla iloisempi heidän puolestaan. Tietenkin he ovat myös partners in crime..
Pupu ♥

Minun tekisi mieli… Ottaa tänään pienet päiväunet!
Kahvilassa tilaan.. Mocha frappen! Pullasta tai leivoksista en niinkään välitä mutta jotain makeaa on saatava ja siitä syystä suklainen kahvi maistuu aina!
Minua hävetti… Kun olin luvannut toimia tyttäreni kampauspäänä (!) ja olin koko homman unohtanut. En myöskään millään olisi jaksanut olla letitettävänä mutta pakkohan se oli.. Letistä tuli kyllä tosi hieno ja uhkasinkin tästä lähtien herättää tyttäreni aamuisin ennen töihin lähtöä jotta hän voisi joka aamu laittaa hiukseni letille. Tämä ei kuulemma ollut hänen mielestään sopivaa. Sitävastoin hän kuulemma mieluusti letittää iltaisin hiukseni.
Olenko ainoa, jonka mielestä… Kesää ei ollut tänä vuonna ollenkaan?
Huomenna meinaan.. Suunnata tallille  ja harjata, paijata sekä nuuskutella  ihanaisia karvaturpia.


 Leppoisaa alkanutta viikkoa!
P.S. Jutun kuvituksena käytetty eilisen metsälenkin kuva-saldoa. Luonto on kyllä tosi kaunis ihan kaikkina vuodenaikoina!

lauantai 2. syyskuuta 2017

Viikkokatsaus vko 35

Hyvää Syyskuun ensimmäistä viikonloppua ihmiset! Ulkona näyttää siltä, että syksy on tullut joten uskottava kai se on. Vaikka kuluneella viikolla on ollut tosi lämpimiä aamuja ja koiria aamuisin ulkoiluttamaan lähtiessä on pitänyt oikein tarkistaa mittarista kuinka lämmin siellä ulkona tosiaan onkaan. Mittari näytti eilen aamulla +15 joten ainakaan sukkia ei vielä tarvitse kaapista ruveta kaivamaan :) Viikko on ollut jotenkin tosi tasapaksu ja vaikka jokaiselle päivälle onkin mahtunut menoa ja meininkiä, täytyi ensimmäisen kerran blogini historiassa ryhtyä oikein miettimään, mitä sitä on kuluneella viikolla oikeastaan tullut tehtyä. Siitä syystä jäi viikkokatsauskin eilen julkaisematta mutta tässäpä nyt hieman viiveellä niitä, viikon parhaita hetkiä. Kuluneella viikolla..


Juhlin..
Anoppini syntymäpäiviä juhlittiin porukalla edellisenä lauantaina. Ehkä olen jo joskus maininnutkin, että ruoka näyttelee kaikissa sukumme juhlissa ja kissanristiäisissä varsin suurta osaa ja niin oli näissäkin bileissä :) Jostain kumman syystä ruokaa on tarjolla aina kokonaiselle pataljoonalle ja niinpä sitten jokainen vieras saa lähes poikkeuksetta kotiinviemisenä mukaansa ruokakassin, josta löytyy kaikkea sitä, mitä emme jaksaneet ehtineet syödä :) Tällä kertaa mukaan lähti porkkanakakkua ja mustikkapiirakkaa joten ihan kuivin suin ei tarvinnut viikkoa lopetella sunnuntainakaan. Ja jotta ruoka ei koskaan loppuisi kesken, huolehdimme toki lauantaisessa juhlahumussa myös sen, että pian täytyykin alkaa jo suunnittelemaan joulun (kyllä, luit oikein) ruokalistaa! Yhtäkkiä sitä kuulkaa huomaa, että jouluhan on jo ensi viikolla ja se, että jäisi ilman herkkuja jouluna, olisi kyllä grande katastrof :)

Matkalla synttärijuhliin,
 lempparikorut kulkee mukana ♥ 


Vierailin..
Sorttiasemalla. Saimme vihdoin ja viimein tyhjennettyä varastosta kaikkea sinne unohtunutta tavaraa ja niinpä samassa rytäkässä veimme hävitettäväksi vajaita ja erittäin kuivuneita maalipurkkeja ja muuta normaaliin roskikseen sopimatonta jätettä. Olin varautunut siihen, että saisimme maksaa jonkin nimellisen summan näistä jätteistä mutta kerrankin on joku asia mietitty loppuun asti; mitään ei tarvinnut maksaa ja siitäpä heräsikin kysymys; miksi ihmeessä ihmiset jättävät ties minne metsän laitaan romuja ja roskia kun ne voi viedä ihan ilman kustannuksia oikeaan paikkaan tuhotavaksi!? Työmatkan varrelle osuu eräs metsäpätkä jonka kohdalla lähes jokainen kerta näkyy milloin mitäkin tavaraa, jonka joku tai jotkut ovat vaan selkeästi ja ihan tarkoituksella heittäneet tienlaitaan! Oikeasti, eikö sen verran voisi jokainen nähdä vaivaa, että veisi roskat niille kuuluviin paikkoihin? Eilen aamulla tienlaidassa oli muun muassa sohva ja mikroaaltouuni. Jep.

Luin..
Useammankin kirjan! Kuten täällä jo mainitsinkin, on tänä kesänä tullut luettua ihan hävyttömän vähän mutta parina edellisenä viikkona olen hieman tsempannut ja lukennut tosiaan useampiakin kirjoja. Lukuinnostukseni nousee selkeästi iltojen pimetessä mutta varmasti myös siitä syystä, että olen saattanut jäädä hieman koukkuun Kristina Ohlssonin dekkareihin ja koska nämä ovat vielä sopivasti olleet huimassa alessa Elisa Kirjassa, olen ahminut Fredrika Bergman-sarjan lähes puoli vahingossa kokonaan! Lukuinto alkaa siis kesätauon jälkeen taas löytymään ja se jos mikä on mukavaa.

Lukutuokio ♥

 Ahersin..
Höyrypesurin kanssa kylpyhuonetta putsaten. Kädet rakoilla pesin kaakeleita ja saumoja mutta tulihan puhdasta! On siinä muuten homma ja taas itsekseni ihmettelin, miksei tätä pesuhommaa tule tehtyä hieman useammin..  Saattaisi olla nimittäin hieman helpompaa jos pesun suorittaisi vaikkapa kerran vuodessa. Tämä on myös sellainen homma jonka ilomielin voisin ulkoistaa jollekin toiselle, yyhh..

Fiilistelin..
Syksyä ja pimeneviä iltoja. Tykkään syksystä vuodenaikana tosi paljon, vaikkakin sen tulo tuntuu huomattavasti mukavammalta silloin, kun kesä on oikeasti ollut kesä. Tänä vuonna näin ei ollut ja tarkemmin kun mietin, niin oikeastaan koko vuosi on ollut yhtä syksyä viime syyskuusta lähtien. Ei kunnon talvea, ei kunnon kevättä, kesästä nyt puhumattakaan. Kuitenkin syksyn tulo on jollain tapaa uudistumisen aikaa ja koti tulee entistä tärkeämmäksi. On kiva kaivaa peitot ja kynttilät varastoista ja aloittaa kesätauon jälkeen oikein kunnon fredagmyyssit. Eilen nautittiin koko perheen voimin pitkästä aikaa kunnon mexicolais-dinner ja myyssattiin oikein olantakaa! Tervetuloa syksy ♥

Syksyiset illat & kynttilät ♥


Suloista syyskuun ensimmäistä viikonloppua!