perjantai 19. toukokuuta 2017

Viikkokatsaus vko 20

Makoisaa ja vihdoin myös lämmintä perjantaita kaverit! Päivistä parhain on täällä taas ja havahduin eilen siihen, että koululaisillahan alkaa kesäloma ihan tuota pikaa! Huh, miten viikot oikein vierivätkään! Ja koska olen sellainen murehtija, alkoi mielessä jo siintää sekin, että kesä on täällä nyt (oli ilmat sitten mitä hyvänsä!)  ja siitä tulisi ottaa taas kaikki ilo irti. Niinpä tein itselleni pientä to do -listaa tulevalle kesälle, tästä luvassa lisää ensi viikolla. Mutta nyt, viikkokatsauksen pariin. Kulunut viikko on aiheuttanut hieman haasteita aikataulullisesti ja tuntuu ihan todella siltä, että vasta oli maanantai. Mutta tänäänpä on perjantai, joten otetaan siitä kaikki ilo irti!


Valkovuokot viimesitelevät kevään ♥ 


Kuluneella viikolla..

Ymmärsin..
.. Että kesähän on nyt täällä. Ei huomenna tai ensi viikolla vaan nyt! Se, että kevättä ei oikeastaan ollut lainkaan (tai se oli vain epämääräisen lyhyt) on aiheuttanut sen, ettei oikein tajua nyt olevan jo toukokuu! Kesäkuu alkaa tuota pikaa ja koululaisetkin pääsevät kesälaitumille ihan jo muutaman viikon päästä. Lupasin siis itselleni, etten enää elä sään mukaan vaan sen mukaan, että nyt on kesä. Olen useampana vuonna huomannut kesän vaan hujahtaneen ohi ilman varoitusta ja niinpä nyt onkin aikaa kääntää kesä-mode päälle. Nyt nautitaan!

Muistelin..
.. Hymyssä suin muutaman viikon takaista Norjan matkaa. Reissu oli kertakaikkisen onnistunut ja sää suosi ihan viimeisen päälle. Ystäviä on aina ihana nähdä ja vaikka aika aina kuluukin äärettömän nopeasti, saa siitä jotenkin virtaa myös tulevaan. Matkasimme Osloon ihan sattumalta samalla lentokoneella Vaihda vapaalle -blogin Elinan ja Tomin kanssa ja kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa heidän kokemuksiaan viikonloppu-reissusta Osloon. Hotellihuone heillä ainakin oli, sanoisinko, ihan kohdallaan ja upeat valokuvat tuovat myös tämän suosikki-kaupunkini esiin, mitä parhaimmalla tavalla.

Ilostuin..
.. Hurma-hepan paranemisesta! Hurmaavaakin hurmaavampi Hurma-heppa on ollut toipilaana jo pitkän tovin, eikä oikein tiedetty, miten tämän kaverin käy, mutta nyt vihdoin näkyy valoa tunnelin päässä ja ehkä jo ensi viikolla Hurma pääsee kokeilemaan, miten jalka kantaa ratsastajaa. Olen niin iloinen, että hän on toipunut hyvin, sillä Hurma on kovin kiltti ja pitää ihmisistä hyvää huolta, pieniä rapsutuksia ja herkkupaloja vastaan tietenkin :)

♥ Hurma ♥
Nauroin..
.. maha kippurassa kun mietin ja tutkin kaikkia mahdollisia sananlaskuja, mitä onkaan olemassa. Kirjoitin tästä jo täällä ja olisihan näitä erilaisia sananlaskuja ollut vaikka millä mitalla. Ehkäpä teen tähän joskus vielä jatko-osankin, sillä aika hulvattomiakin sanontoja on olemassa! Kuten: Ei ketään kukkaro kaulassa hirtetä tai Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat. Että joo..


Hermostuin..
.. Matkatavaroiden pakkaamiseen! Ensinnäkään en pidä pakkaamisesta ja toiseksi, olen äärimmäisen laiska pakkaaja. Tiedän, että koko homma veisi tehokkaalla työskentelyllä ehkä maksimissaan puoli tuntia mutta koska en pidä siitä, saattaa laukku odottaa tavaroitaan päivätolkulla. Sitten viime minuuteilla, kun oikeasti alkaa olla kiire, hermostun ja laitan laukkuun vähän mitä sattuu. Tässäkin siis kaiketi toimii sanonta pakko on paras muusa.. Ihme ja kumma on se, että koskaan ei mitään oleellista ole matkatavaroista puuttunut. Tosin, vaatetukseni on saattanut olla joskus hieman.. hmm.. erikoinen ja sellainen, etten ehkä normaali arjessa pukeutuisi vastaavasti.. Voisikohan tämän operaation pientä korvausta vastaan ulkoistaa jollekin? Matkatavaroiden purkamisessa sen sijaan olen hyvinkin tehokas; oli kotiintuloaika yöllä tai aamulla, tyhjennän laukun heti, vien tyhjän laukun varastoon ja pesukonekin on päällä alta aikayksikön. En ymmärrä itseäni..

Tältä pakkaus-operaationi yleensä näyttää. Ronskilla otteella vaan,
niin kyllä se kiinni menee.. 

Otin oppia..
.. Nuorimmasta koirastamme, joka kerta kaikkiaan osaa ottaa rennosti! Koirakaverit saivat viikonloppuna nauttia taas sydämensä kyllyydestä sekä vapaudesta, että raikkaasta maaseudun rauhasta anoppini luona, jossa kaverukset saavat aina kirmata vapaana ympäri maita ja mantuja. Kotiin tullessa nuorempi näytti vanhemmalle mallia kuinka relataan. Tästä sitä voisi itse kukin ottaa opikseeen; näin relataan raskaan päivän jälkeen:


Just relax!


Pirteää Perjantaita ja aurinkoista viikonloppua! 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit ♥